
Kampanja
Hevosväkivallankumous-kampanja tuo esille ongelman vakavuuden ja tarjoaa ratkaisuja voimakeinojen käytön kitkemiseksi
Miksi voimankäyttö ja suoranainen väkivalta ovat hevosen kohdalla hyväksyttävämpiä kuin vaikkapa koiran? Hevosiin kohdistuva voimankäyttö ja väkivalta ovat olleet esillä viime vuosien aikana tasaisin väliajoin. Keskustelua hevosiin kohdistuvasta voimankäytöstä on lisännyt erityisesti hevosia koskeva uusi tutkimustieto ja sen myötä esiin noussut huoli hevosten hyvinvoinnista. Maailmanlaajuisesti lisääntynyt keskustelu eläinten oikeuksista ja kohtelusta ovat nostaneet myös hevosalan kriittisen tarkastelun kohteeksi. Hevosala on siis erityisesti ulkopuolelta tulevan muutospaineen alla, mutta mitä hevosalan ammattilaiset ja harrastajat ajattelevat hevosten kohtelusta? Miten hevosalan tulisi muuttua säilyttääkseen yhteiskunnallisen hyväksyttävyytensä? Hevosväkivallankumous -kampanja pyrkii luomaan rakentavaa keskustelua erityisesti näiden kysymysten ympärille.
“Keskustelua hevosiin kohdistuvasta voimankäytöstä on lisännyt erityisesti hevosia koskeva uusi tutkimustieto ja sen myötä esiin noussut huoli hevosten hyvinvoinnista.“
Hevosväkivallankumous-kampanja syntyi halusta selvittää, miten hevosalan ammattilaiset ja harrastajat näkevät ja kokevat hevosiin kohdistuvan voimankäytön sekä suoranaisen väkivallan. Kyselyn kautta haluttiin selvittää kuinka paljon hevosalalla toimivat ihmiset ovat nähneet hevosiin kohdistuvaa väkivaltaa ja miten väkivaltaan suhtaudutaan. Hevosväkivallankumous-kampanja pyrkii kuvaamaan väkivaltailmiötä sekä herättämään ratkaisukeskeistä keskustelua. Keskustelun kannalta keskeistä on pohtia, miltä hevosala voisi tulevaisuudessa näyttää. Tätä varten kampanjassa haluttiin tarjota selkeä määritelmä eettiselle hevostoiminnalle. Eettisen hevostoiminnan periaatteet ottavat kantaa hevosen hyvinvointiin kokonaisuudessaan. Periaatteissa kiinnitetään huomiota ihmisen ja hevosen väliseen vuorovaikutukseen, hevosen elinympäristöön sekä hevosen henkiseen ja fyysiseen terveyteen. Kaikki edellä mainitut osa-alueet ovat keskeisiä hevosiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä, sillä hevosen ja ihmisen väliseen suhteeseen vaikuttavat sekä ihmisen tietotaito että hevosen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Monesti ongelmalliseksi koettujen käytöstapojen takaa saattaakin paljastua hevosen kipu tai puutteelliset mahdollisuudet toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä.
1 318
vastaajaa
74 %
hevosalan harrastajia
26 %
hevosalan ammattilaisia

Hevosväkivaltaa kartoittavan kyselyn tulokset viestivät hevosiin kohdistuvien voimakeinojen käytön yleisyydestä
Hevosväkivallankumous-kampanja on toteutettu syksyllä 2021 tehdyn kyselykartoituksen pohjalta. Kyselyyn vastasi yli 1 300 suomalaista hevosalan harrastajaa ja ammattilaista.
Kyselyssä nousi vahvasti esiin, että hevosiin kohdistettu väkivalta johtuu usein tiedon ja osaamisen puutteesta. Osa vastaajista esittikin kysymyksiä ja toivoi saavansa uusia työkaluja hevosystävällisemmän toiminnan tueksi.
Kyselyn tulokset osoittavat, että voimakeinojen käyttö on hevosalalla yleistä. Kyselyyn vastanneista 85 prosenttia kertoi nähneensä hevoseen kohdistettavan väkivaltaa Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana. Vastanneista 59 prosenttia kertoi käyttäneensä voimakeinoja hevosta kohtaan viimeisen viiden vuoden aikana. 72 prosenttia puolestaan kertoi, että heitä on kehotettu käyttämään voimakeinoja hevosta kohtaan.

Voimakeinojen käyttäminen on syvällä hevoskulttuurissa
Vallitsevassa hevoskulttuurissa väkivalta on opittu näkemään ratkaisuna monenlaisiin ongelmallisiksi koettuihin tilanteisiin. Hevosen käyttäytymistä on pyritty hallitsemaan estämällä tai poistamalla ongelmalliseksi koettu käytös voimakeinojen avulla. Ongelmallista voimakeinojen käyttämisestä tekee hevosen näkökulman sivuuttaminen, jolloin hevosen viesti ja käyttäytymisen perimmäinen syy eivät tule esiin. Käyttäytyminen on hevosen ainoa keino kommunikoida ja tuoda esiin erilaisia tunteita ja epämukavuutta. Pahimmillaan hevosen kipukäyttäytyminen saatetaan kuitenkin tulkita kunnioituksen puutteena tai vanhentuneen johtajuusteorian näkökulmasta hevosen pyrkimyksenä johtaa ihmistä.
Vaikka valtaosa kyselyyn vastanneista koki hevosiin kohdistettavan liikaa voimakeinoja ja fyysisiä rangaistuksia, osa vastaajista puolsi voimakeinojen käyttöä. Voimakeinojen käyttöä perusteltiin turvallisuutta lisäävänä asiana ja näin ollen välttämättömänä osana hevosten koulutusta. Voimakeinojen käytöllä saadaan kuitenkin aikaan ainoastaan kestämättömiä ratkaisuja, joilla luodaan lähinnä ihmiselle näennäistä turvallisuuden tunnetta. Voimakeinojen käyttö lisää hevosen ahdistuneisuutta, vähentää hallinnan tunnetta ja heikentää luottamusta ihmiseen. Siitä huolimatta hevosen alistuminen voimakeinojen käytön seurauksena saatetaan joskus virheellisesti nähdä luottamuksen osoituksena, vaikka pahimmillaan kyse saattaa olla hevosen vaipumisesta opittuun avuttomuuteen. Voimakeinoja tulisi käyttää ainoastaan äärimmäisissä hätätilanteissa hevosen tai ihmisen ollessa vaarassa. Jos hätätilanteita tapahtuu viikoittain tai kuukausittain, on tärkeää pysähtyä miettimään mistä hevosen vaarallinen käytös johtuu ja miten sitä voisi ennaltaehkäistä.
Kyselyn vastauksissa nousi esiin myös huoli hevosalan oppilaitosten opettamista käytännöistä. Vastauksissa kerrotaan hevosalan oppilaitoksissa ja ratsastuskouluissa opetettavan edelleen voimakeinojen käyttöön perustuvia toimintatapoja. Oppilaitoksissa ja ratsastuskouluissa opetettava voimakeinojen käyttö on erityisen huolestuttavaa, sillä se ylläpitää väkivallan kulttuuria ja normalisoi hevosten kovakouraista kohtelua.

Hevosiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa monissa surua ja ahdistusta
Hevosalan harrastajien ja ammattilaisten huolta hevosiin kohdistuvien voimakeinojen käytöstä kuvaa vastaajien halukkuus lisätä keskustelua aiheen ympärillä. Kyselyyn vastanneista 88 prosenttia toivoi, että hevosiin kohdistuvien voimakeinojen käytöstä puhuttaisiin enemmän. Lisäksi 76 prosenttia vastaajista koki, että hevosiin kohdistetaan liikaa voimakeinoja ja fyysisiä rangaistuksia.
Useat kyselyyn vastanneet kertoivat kokevansa surua ja ahdistusta joutuessaan käyttämään hevosiin kohdistuvia voimakeinoja ja toimimaan harrastuksessaan arvojensa vastaisesti. Vastaajat toivat esiin, että haluaisivat toimia hevosystävällisemmin, mutta eivät koe saavansa riittävästi tukea toimintansa muuttamiseksi. Osa vastaajista oli jopa lopettanut harrastuksen kokonaan hevosten epäreilun ja väkivaltaisen kohtelun takia. Moni toimintaansa hevosystävällisempään suuntaan jo muuttanut vastaaja puolestaan kertoi kokevansa huonoa omatuntoa siitä, miten oli aiemmin kohdellut hevosia ja kuinka vanhat käyttäytymistavat nousevat yhä ajoittain pintaan.
Voimakeinojen käytön vähentäminen hevosalalla edistäisi selvästi sekä hevosten että ihmisten hyvinvointia. Kulttuurin muuttuminen ja uusien käytäntöjen omaksuminen vie kuitenkin aikaa. Jokainen tekee virheitä ja saattaa joskus tahtomattaankin turvautua voimakeinoihin vaikeissa tilanteissa. Tärkeää ei kuitenkaan ole se missä olemme nyt, vaan se minne olemme menossa. Jokainen voi pienin askelin lähteä muuttamaan toimintaansa hevosystävällisempään suuntaan.

Kyselyyn vastanneiden hevosihmisten ajatukset kielivät muutostarpeesta
Kysely herätti paljon ajatuksia, sillä vastauksia avoimiin kysymyksiin tuli valtava määrä. Vastaajat kertoivat omia kokemuksiaan hevosiin kohdistuvasta väkivallasta ja pohtivat hevosiin kohdistuvan väkivallan syitä. Moni myös esitti kysymyksiä, joista heijastuu halu kehittää omaa toimintaa entistä hevosystävällisempään suuntaan.
“Jos hevonen on todella hermostunut ja se purkautuu tahtomatta tai tahdollisesti ihmiseen aggressiivisesti, miten pysyä rauhallisena ja toimia parhaalla mahdollisella tavalla?“

“Koen itse, että lopetin ratsastuksen aiemmin sen takia, että minut pakotettiin ratsastustunneilla toimimaan liian väkivaltaisesti. Ratsastuskouluissa joidenkin opettajien toimintatavat ovat väkivaltaisia. Tällä hetkellä itse kamppailen sen kanssa, että missä menee raja, kun haluaisin itse toimia lempeämmin kuin ohjeistetaan.“

“Miten voi nykyäänkin olla paljon opettajia, jotka käskevät käyttämään voimakkaasti raippaa? Miten voi 2020-luvulla olla näin tietämätöntä opetusta? Itse haluan oppia paremmaksi hevosten kanssa ilman minkäänlaista väkivaltaa.“

“Toivoisin että tietoa ja oppia hevosten positiivisesta koulutuksesta ja ruokapalkasta olisi enemmän tarjolla. Itse arastelen ruokapalkan käyttöä, koska pelkään aiheuttavani sillä lisää ongelmia. Ilokseni voin kuitenkin todeta että hevosmaailma tuntuisi olevan voimakkaassa murroksessa ja että viimein on herätty miettimään näitä asioita. Itse koen häpeää ja syyllisyyttä siitä miten olen joskus hevosia kohdellut. Onneksi olen nyt kuitenkin herännyt ajattelemaan asioita eri tavalla.“
“Väkivalta on niin syvällä hevoskulttuurissa, että itse en halua enää osallistua minkälaiseen hevosharrastukseen, vaikka hevosia edelleen rakastankin. Tai siis juuri sen takia.“